Showing posts with label HANGRY and ANGRY. Show all posts
Showing posts with label HANGRY and ANGRY. Show all posts

10 May 2010

Tapoin Johnnylehmän

Time flies. Oon ollut kipeänä viime perjantaista lähtien (vaikka en osaakaan pysyä kotona kaikesta huolimatta) mutta olen keskittynyt enemmän Nintendopeleihin ja J-draamoihin. Nyt jaksoin kuitenkin vaihteeksi muokkailla kuvia ja leikkiä bloggerilla.


Viime tiistaina saapui paketti YesAsialta ja vaihteeksi taas 2 viikkoa myöhässä. Se ei kuitenkaan ole välttis YesAsian vika, varsinkin kun on ollut tuhkaongelmia sun muita mutta silti hieman ärsyttävää että paketeilla on kestänyt viime aikoina se kuukausi saapua Suomeen kun se vielä viime keväänä oli 5 päivää. Tilauksessa oli NYCin Yuuki 100% First Press Limited Edition sekä HSJ koulukalenteri. Olin muistellut että olisin ostanut tavallisenkin version mutta näköjään ajattelin hankkia sen myöhemmin (rahakriisin vuoksi ja etteivät he nousisi liikaa Oricon-listalla, olisin boikotoinut koko triioa jos olisin pystynyt). Chinenin naama on viehkeä ja ei se single muutenkaan sävähdyttänyt millään lailla mutta toisaalta se ei ollutkaan sen idea. Idea oli vain riistää rahaa pakkomielteisiltä faneilta joiden elämä ei jatku jos kokoelma ei ole täydellinen. .____.


Vieläkin ärsyttää B.I.Shadowin unohtuminen varsinkin kun he vielä virallisesti ovat junior-statuksella ja heillä ei sen kummemmin ole edes kiireitäkään toisin kuin JUMPista riistetyillä Chinenillä ja Yamadalla. DVD oli kaikinpuolin melko tylsä, lähinnä vain tylsää keskustelua kameran edessä josta en ymmärrä mitään. Silti itse Yuuki 100% ja B-raita Yume no Tane olivat molemmat todella hyviä ja pirteitä, vaikka eivät tarjoakaan mitään uutta.


Mukana oli vielä kansilehtisen välissä 3 tarraa joissa esitellään heidän hienot asukokonaisuudet (Oooh Chinen fashionista, rullatut shortsit, kalsarit ja polvisukat rullalla puolisääreen?). En edes tutkinut levyä niin tarkasti koska huomasin nämä vasta pari päivää saapumisen jälkeen. Onneksi nyt kun Hey!Say!JUMPin ensimmäinen levy on virallisesti tulossa kesällä, niin tämä "yhyy Yamada ja Chinen saa liikaa huomiota" laantuu itselläni ainakin hetkeksi. Ja unohdin sitäpaitsi mainita tästä hienosta uutisesta, mutta luultavasti kaikki aiheesta kiinnostuneet jo tietävätkin. Vaikka en sentään ole niin myöhässä kuin JaME, sillä he ilmoittavat JUMPin kuulumisista vasta n. kuukausi tiedon julkistamisesta jos ollenkaan.



Kalenteri tuli hienossa pahviboksissa ja mukana oli jännä kansioviritelmä. Ehkä saan tulevaisuudessa kanniskella siinä kaikkia tärkeitä papereitanikin. Uskottavuuspisteitä ropisee varmasti.


(Päällystysmuovi)


Harvemmin olen kajonnut mihinkään ostamaani JE-krääsään mutta nyt päätin tehdä poikkeuksen. Pidin sitä itsestään selvyytenä että en tekisi kalenterille mitään vaan laittaisin sen vain sivuun siististi kirjahyllyyni mutta koska se vain vaikutti niin...käytännölliseltä, päätin ottaa sen vakavissani käyttöön. Loliaikoinani puhuttiin aina "brändilehmistä", kalliista merkkituotteista joihin ei haluttu tehdä mitään muutoksia vaan pitää ne alkuperäisessä kunnossa vaikka mitä tapahtuisi ettei niiden jälleenmyyntiarvo romahtaisi. Tai oikeastaan siihen ei edes ollut kunnollista syytä miksei brändivaatetta olisi voinut muokata paremmaksi mutta se vain oli tabu. Nyt halusin kohdallani rikkoa tabua ja tappaa "Johnnylehmän" sillä loppujen lopuksi enemmän saan iloa laittamalla kalenterin käyttöön. Ehkä pieni keräilijä sisälläni särki sydämmensä, mutta kivempi on kantaa maailman suloisimpia poikia mukanani päivittäin.




Tietenki heruttava Daiki osuu samalle aukeamalle kuin synttärini. Vaikka en pidäkään liian vakavasta naamasta. Ja nuoruuskriisi, huhhuh enkö mä oikeastikaan ole tämän vanhempi.


Kirjoitusvirheellä mutta ehkä...iso ehkä. Mutta ainakin rahatilanne näyttää ihan kohtuulliselta nyt kun Hangry&Angry taitaa jäädä väliin ja vaihtaristipendi/rahariitelyn jälkeen naapuri lätkäsi 10€ kouraan ja sanoi osallistuvansa matkakassaan. Jeiiih.

4 March 2010

Lehdet hämmentävät

Toissa iltana/yönä Hesaria lukiessani satuin lukemaan pienen artikkelin, joka hämmensi aika lailla:


"...lisäksi tarjolla on muun muassa Harry Potter- henkinen leiri sekä japanilaiseen rock musiikkiin keskittyvä kurssi."
Siis mikä kurssi? Pähkäilin seuraavankin päivän, että onko kurssin ideana tutustua bändeihin, leikkiä j-rokkaria vai jotain muuta. Ja ovatko leirit muunkin kuin vain lollaamisen arvoisia?
Jälkimmäiseen kysymykseen en saanut vastausta, mutta mainoksessa annetussa osoitteessa surffaamalla huomasin että kursseja onkin neljä, eikä vain yksi. Ne muodostavat kuitenkin yhden kokonaisuuden: ensimmäisenä päivänä tutustutaan bändeihin, sanastoon yms. ja tehdään uchiwa haluamasta henkilöstä. Kahdella kerralla harjoitellaa furitsukeja (jaksaako niitä oikeasti opetella kuuden tunnin ajan?) tunnetuilta bändeiltä kuten the GazettE, SuG yms. Sitten vielä yhdellä kerralla koristellaan kännyköitä, kynsiä yms. tilpehöörihirviöiksi japanilaisten lehtien innoittamana ammattilaisavustuksella. Mitä ihmettä? Kurssit on kaikki JrockSuomen pitämiä, joten varmasti tietotaitoa löytyy mutta silti aiheet on hieman outoja. Tuskin kehtaan heittäytyä mukaan, mutta kuulisin mielelläni lisää. Ja onko näitä pidetty aikaisemmin? Miksen ole kuullut?



Toinen viimeaikainen hämmennys on ollut Demin Liisa Ihmemaassa-juttu, jossa kehotettiin pukeutumaan lolitaksi, ja järjestämään teekutsut. Liisa on tosin aina ollut lolimaailman suurimpia tyyli-ikoneita, joten ei ollut kaukaa haettua yhdistää elokuvaa lolitajuttuihin. Artikkelissa ei ollut pahasti mitään suurempia virheitä, joten paljon on Demissäkin kehitytty muutamassa vuodessa. Ainoastaan kiinnitin huomiota rimpsu-sanaan, ja ainakin omaan korvaani rimpsuessut sekä rimpsujen suosiminen kuulostaa vain niin...halvalta. Röyhelökin olisi parempi sana! Enkä itse suosittelisi ketään ompelemaan pitsiä kiinni alushameeseen, ja sitten antaa alushameen näkyä mekon/hameen alta. Parempi jos ompelee pitsin suoraan mekkoon. Silti ihanaa, että luonnonmateriaaleista tehdyt pitsit ovat mainittu artikkelissa, vaan kuinka moni oikeasti tunnistaa puuvillaisen ja muovisen pitsin? Itse olen saanutkin pitsiekspertin aseman jo ihan vain tunnistamalla nämä kaksi laatua toisistaan. Sekä vaikka Anna House onkin ihan hyvää laatua, niin mielestäni esimerkkimekot olisi silti voitu ottaa joltain tunnetulta japanilaismerkiltä. Jos silti haluaa saada selvää tekstistä ja lukea koko jutun, niin ostakaa oma lehti kuukauden sisällä, menkää kirjastoon, tai pihistäkää kaverilta niinkuin minä!


HANGRY & ANGRY tulee myös Suomeen kevään lopulla, eli sinne varmaan olen menossa mikäli seuraa saan ja selviän hengissä LM.C'stä. En ole kuunnellut kummemmin, mutta Top Secret on loistava biisi (vaikka naisvokalistit ei yleensä miellytä) ja haluanhan toki nähdä heidät sillä he ovat entisiä Morning Musumen jäseniä eli olleet osana Hello!Projectia, ja minähän nimenomaan inhoan Morning Musumea ja Hello!Projectia. Koska ristiriitaisuus on jees.