Pitkän, uuvuttavan mutta loppujen lopuksi ihan mukavan autoreissun jälkeen ollaan vihdoin kotona. Helsinki-Lieksa-Oulu-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Pyhätunturi-Lieksa-Helsinki ja pienet piipahdukset Ruotsin ja Norjan puolella eli n. 4000 kilometriä autossa sai ainakin mun selän katkeemaan ja pään ylikuumenemaan liiasta musiikinkuuntelusta. Toivottavasti saan nyt viettää loppuloman autottomasti, tai ainakaan en enää ikinä halua matkustaa takapenkillä.
Toisessa majoituspaikassamme Rovaniemellä kävi paljon ulkomaalaisia vieraita joten jokaiseen mökkiin näkyi reilut 530 tv-kanavaa ympäri maailmaa. Suurimmassa osassa oli turbaanipäisiä miehiä puhumassa ties mistä mutta sieltä löytyi myös musiikkikanavia, Abu Dhabi Sportteja, ostoskanavia sekä samanlaisia bikinibeibejä juontamassa turhia tv-visailuja kuin täälläkin päin maailmaa. Suurin osa tuli jostain päin lähi-itää, mutta löysin selailtuani myös NHKn. Valitettavasti kyseessä ei ollut sama NHK'n kanava kuin se miltä Shokurat tulevat vaan kuivaakin kuivempi NHK World jossa varmaan puhuttiin politiikasta kellon ympäri.
Tokalla selauskerrallani löysin ehdottoman suosikkikanavani arirangin eli Korea's Global TVn. Kanavan pääideana vaikutti olevan Korean markkinointi ja hehkutus ulkomaalaisille. Yhdessä ohjelmassa kehuttiin hirmuisesti korealaista katuruokaa, toisessa ohjelmassa Let's Speak Korean! kohellettiin ja yritettiin opettaa käytännöllisiä fraaseja, mutta josta en oikeasti tajunnut mitään, mutta paras oli tietysti Pops in Seoul,joka nimestä päätellenkin on musiikkiohjelma. Juontajina oli U-Kissistä tutut Alexander, Kevin ja Eli jotka oikeasti puhuivat ihan selkeätä englantia, mikä tuli mulle aika järkytyksenä. Jälleen kerran aika kohellusta ja enemmän he taisivat keskittyä omenoilla säätämiseen sun muuhun, mutta kyllä siellä ihan keskusteltiinkin jostain 90-luvun loppupuolen naisartistista. Harmi, että viivyttiin tässä paikassa vaan yksi yö, koska en saanut niistä kanavista vielä tarpeekseni vaan nyt mä haluan kotiinkin parvekkeelle lautasantennin.
Rovaniemen Joulupukin pajat sai mut ihan muikeaksi ja varsinkin Joulupukin postitoimisto. Melkein kuolin ihastuksesta lueskellessani niitä ihanan viattomia kirjeitä joita oli tullut pukille ympäri maailmaa. Olisin halunnut lukea niitä paljon enemmänkin mutta valitettavasti ei ollut saatavilla. Ympäri maailmaa tulleita kuoria olisi voinut ostaa ja melkein meinasinkin mutta sitten tajusin että siellä ei olekaan kirjeitä sisällä.
Yksi toinen korealaisen lapsen kirje:
Hei Joulupukki! Mitä kuuluu? Minä olen 5-vuotias. Minun nimeni on Junmo Kim. Lupaan, ettemme enää siskon kanssa tappele ja hoidan pikkusiskoa hyvin. Leikimme mukavasti yhdessä! Saisinko joululahjaksi pienen sähkökäyttöisen nosturin?
Lapset vaan on niin ihania.♥ Mitähän kaikilla noilla kirjeillä oikein tehdään, luetaankohan ne kaikki? Jos siellä kaivattaisiin kääntäjää, niin varmasti menisin kun vain itse olisin ensin hionut kielitaitoani.
No comments:
Post a Comment