Hiuksenhienosti kateellinen

Hänen korkeutensa arvon tuleva Pupsustanian prinsessa A.Koira ensimmäinen on saapunut tervehtimään alamaisiaan. Valtion perustamisen voidaan odoittaa tapahtuvan lähivuosina, sillä prinsessa on suuresti vaikuttunut Helsingin Sanomien artikkelista, jossa luoteltiin muita mahtavia mikrovaltioita. Mikäli Britteihinkin on onnistuttu perustamaan valtio Hay-on-Wye, jonka pääministeri ainakin aikoinaan oli hevonen, ei ole mikään mahdottomuus että tulevaisuudessa Suomessakin olisi valtio, jonka pääministerinä toimisikin kameli, ja valtion sisällä olisi toinen valtio, joka on peitetty kuvulla ja jonne on hankittu 100 maailman upeinta miesilmestystä. HS luonnehtii näitä valtioiden perustajia kuitenkin "arvonimenkipeiksi hörhöiksi, joiden tärkein toimiala on aatelistittelien myötäminen ja muistorahojen lyöminen". Onneksi A.Koira ei lukeutuisi heihin, sillä hänen korkeutensa pyörittäisi kunniallista showbisnestä aviomiestensä avulla.

Okei, prinsessa-aikeet ei kuitenkaan oltu tarkoitettu kuin sillaksi siihen että voisin puhua upeista hiuksistani. Uudesta barbimaisesta olomuodostani saan kiittää keitäpä muitakaan kuin aasialaisia. Tilasin itselleni nimittäin muutama viikko sitten hiuslisäkkeet, jotka blondien hiusten joukkoon unohtuneista muutamasta mustasta haivenestakin päätellen ovat aivan varmasti jostain päin Aasiaa. Ensikosketuskin kertoi jo, että alkuperäisen omistajan on oltava toiselta puolelta palloa, sillä ero omiini hiuksiini oli kuin yö/päivä. Yksittäinen hius oli paksu ja karhea, kun omani ovat naurettavan ohuita ja liukkaita, mutta kasvavat erittäin tiheästi. Samalla tavalla kuvaili myös Anime-lehti vuoden alkupuolella. Tässä siis selitys siihen miksi aasialaisten hiukset tuntuvat pysyvän ihan mahdottomissakin kampauksissa ja kiharat eivät lytisty millään.

Eilen päätin kuitenkin testata hiusteni mahdollisuudet ääriolosuhteissa. Kiharsin hiukset ~20 millisellä raudalla edeltäneenä yönä käyttäen hyvin vähän lakkaa. Kiharruksen jälkeen hiusten pituus oli keskimäärin n. 23,5cm ja kymmenessä tunnissa ne olivat lässähtäneet vain puolitoista senttiä. Sitten omien hiusten kiharrus - mikä on tuskaa, sillä ne liukuvat heti pois raudalta -, kilo lakkaa ja lisäkkeiden laitto. Ja eikun kaverin puistopiknikille, jossa vietettiin tuntitolkulla aikaa leikkien väkivaltaisia ja kaikkea muuta kuin sivistyneitä leikkejä kuten Nazipolizie ja pusupaini. Klipsut roikkuivat pari kertaa poskella (vaikka niin ei pitäisi kuulemma koskaan käydä), omat kiharat suoristuivat mutta kiinaihmeet pysyivät kikkaralla kuin unelma. Ainakin olosuhteisiin nähden.

Tässä täysin totuudenmukainen kuva kiharoistani kotiinpaluun jälkeen. Mittauksen mukaan lässähtivät 35 senttiin, mutta jos ei oteta laskuun omia hiuksiani jotka törröttävät vaikka mihin, niin pienen fiksauksen jälkeen kaikki muu olisi vielä melko gaalakunnossa. Kun puhutaan hiuksista, niin puhutaan lähes ainoasta asiasta jollon ketuttaa olla syntynyt suomalaiseksi.