Ni hao ma? Wo hen hao.

Koulumme surkeiden luusereiden vuoksi jotka on epäonnistuneet kokeissaan ja joutuivat eilen iltapäivällä uusintoihin, siirrettiin eilinen olevat kiinantuntini reilusti perjantaille. Siis kiinantunti. Tavallisesti mulla päättyisi koulu jo yhdeltä, mutta tänään jouduin olemaan kolme tuntia ylimääräistä. No mikäs olisikaan parempi tapa viettää vapaa-aikaansa kun istuskellen koululla. Huomennakin saan herätä aikaisin koska luvassa on taas koulua vaikka onkin lauantai. 

Tällä hetkellä olen vielä melkoisen innoissani uuden kielen aloittamisesta vaikka aikaisemmissakin olisi vielä tekemistä. Olen ollut nyt yhteensä neljällä parituntisella oppitunnilla eikä vieläkään ole iskenyt ahdistus tai epätoivo. Vaikka tuollakin pistetään ihmiset puhumaan ja nolaamaan itsensä taidottomuudellaan, ainakaan vielä tunnit eivät ole lähestään yhtä vastenmielisiä kuin japanintunnit. Ehkä se johtuu alkuviehätyksestä, tai ihanasta opettajasta, tai että olen itse vielä kohtuullisesti kärryillä eikä kukaan muukaan ole täydellinen tai sitten jostain muusta. 

Jotain hyötyä japaninkielentaustasta kiinan opiskelusta on tähän mennessä ollut, sillä useilla kanjeilla on sama tai samankailtainen merkitys vaikka lukutapa eroaisikin. Toisaalta paljoa muita yhtäläisyyksiä ei sitten muuten olekaan. Varsinkin hankaluuksia aiheuttaa lausuminen, sillä esimerkiksi tavu ma voi tarkoittaa esimerkiksi äitiä, hevosta, hamppua, kiroilemista ja kymmeniä muita asioita riippuen sävelkorkeudesta ja tietysti lauseyhteydestä. Ja erilaisia s-kirjaimen kuuloisia kirjaimia on 9 eli z, c, s, zh, ch, sh, j, q ja x enkä itse kuule niissä lähes mitään eroja. Opetus on muutenkin järjestetty englanniksi, joten pientä lisähaastetta siitäkin. Muutakin ennenkokematonta on opettajan mukanaan tuoma kasa erilaisia julisteita joissa on lueteltuna kirjaimia ja numeroita ja sun muuta sälää joita luultavimmin opetetaan ala-asteikäisille. Mielenkiintoisia niistä tekee se, että kun niitä tökkii eräänlaisella taikasauvalla, niin eräästä pienestä laatikosta kuuluu sopiva äänne, sana tai vaikka kansanlaulu. Yhtä luovaa opetusta voisi olla muissakin aineissa minun puolesta.

Ja hyvää Halloweenia! En ihan tiedä tarkalleen minä päivänä se oikein virallisesti on, mutta meidän koulunkin kattoon hirtetystä ukosta, jonka sydämmeen oli tungettu Maol, päätellen se on hyvinkin pian.

For relaxing times

Tosi huolestuttavaa ettei ole aikaa pysähtyä blogin ääreen muutakun ainoastaan silloin kun kuumeen tai vastaavan kourissa. Mutta niikun aikasemminkin sanoin, niin jos et ite suostu pitää vapaata niin kroppa pakottaa, hyvänä esimerkkinä minä, joka ei koskaan ennen ollut kipeenä mut nyt jo toista kertaa parin kuukauden sisällä. Ja olin aatellun tänään juhlistaa japanintuntivapaata keskiviikkoa menemällä ylimääräisille broadway- ja showtunneille mutta eih. Pakko juhlistaa muulla tavoin, kuten kattomalla vaikka Mr. Brain loppuun...

Jos jollaan muullakin on ongelmia ittensä viihdyttämisen kanssa vaikka näin syyslomalla, niin voin suositella ajan vieteeksi vaikkapa leffaa nimeltä Lost in Translation.

Sain kyseisen leffan lainaksi enoltani joka itsekin on mieltynyt japanilaiseen kulttuuriin ja kertoikin kiinnostuksensa lähteneen tästä leffasta. Leffan pohjalta saa Japanista hyvinkin monipuolisen kuvan, sekä hulluttelevan ja erikoisen että hyvin kohteliaan ja ystävällisen. Suosikkikohtauksiini kuuluvatkin mm. päähenkilön Bobin televisiovierailu paikalliseen puheohjelmaan (trailerin 0:26-), jossa sateenkaaren väreihin pukeutunut juontaja saa räväkyydellään vieraansa hyvin vaivautuneeksi. Kuitenkaan elokuvassa ei liikaa korosteta Japania kimaltavana sarjakuvamaana, vaan juuri sopivasti luomaan vain kontrastia länsimaisen ja aasialaisen kulttuurin välille. Elokuvan tempo on alusta lähtien hyvin rauhallinen, mutta tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että hyvällä näyttelemisellä voidaan pitää katsoja kiinnostuneena ilman jatkuvia ampumis/sänkykohtauksia. Jo leffan voittama Oscar ja loistoarvostelut kertovat siitä että tätä voi suositella melkein jokaiselle.