Perunateetä

Hyvä EF... ekan kerran lasku saapui paikalle ja vieläpä reilusti ajoissa. En olisi ikinä uskonut! Ja ylpeänä voin sanoa että yli 5000€ on jo maksettuna eli reippaasti yli puolet. Lähtö laskun mukaan olisi 8.4, mikäli parin viikon mittaista valmennusleiriä ei järjestetä. Pitäiskö jo alkaa laskea päiviä?

Eeäffän kilpaileva säätiö Ästeeässä on lisännyt valikoimiinsa kielimatkamahdollisuuden Tokioon (tuskin olen voinut olla niin sokea etten olisi huomannut sitä?). Muiden valikoimista olen bongannut ainoastaan kuukauden mittaisia vaihtoja mutta en varsinaisesti kielikursseja. Ensi kesänä järjestetään kahdessa sessiossa international-kurssit sekä isäntäperheissä että campuksella. Hintakin on kolmen ja puolen tonnin luokkaa eli 21 päivää vastaa hinnaltaan vaihtovuodesta reilua neljää kuukautta. Silti olisi aika kutkuttavaa tuntea taas kielikurssispirit, varsinkin niin erilaisessa paikassa kuin Tokyo... Pitäisi varmaan tyytyä sitten viettämään ensi kesä vain paikallisten kanssa.

Ja jotta ei tehtäisi tästä yöllisestä postauksesta liian sekalaista, alla on todiste siitä että ihan oikeasti kävin Mangakahvilassa. Missään muussa kahvilassa ei täältä luultavasti saisi litsi- tai persikkalimua tai voisi ajanvietteeksi lukea miesten eggiä? Limut tosin on erittäin kalliita eli huikeat 4€/2dl, mutta makuvalikoima on parempi. Tokyokanin halvemmasta ja suppeammasta valikoimasta maistoin mansikkaa, ja voi vitsit se korkkien posauttelu ja pelko pullon räjähtämisestä ja kuohumisesta lisää touhuun hyvän lisäyksen jännitystä.

Ja persikasta puheenollen, yksi kahvilatyöntekijä paransi mun päivää ihan hurjasti. Kysyin vihreän teen valikoimia ja hän selosti reippaana että tässä olisi tälläistä peruna green...eikun siis persikka green!

Bling bling

Ihanaa kun on mökkijuhannus ohi ja pääsee pitkästä aikaa rentoutumaan Helsinkiin ja hiertämään rakkoja korkkareilla. En voi sanoa kuin ah, mitä euforiaa kun vihdoin muutaman humpan täyteisen mökkieristyspäivän jälkeen kuulee ensimmäiset tahdit Heartbreakerista korvissaan...

Mietin muuten todella pitkään menisinkö Versujen keikalle, mutta lopulta päätin olla fiksu ja jättäytyä (kuten huomaatte postausajasta, keikkaa on nyt ollut meneillään noin puolitoista tuntia) ja säästää reilu 30€. Luulin ihan kokoajan että keikka olisi maanantaina ja olin perunut jo kaikki menemiseni siltä päivältä jotta pääsisin sinne mikäli haluaisin, mutta sitten Nyt-liitettä vilkaistuani huomasin että päivä taisi sittenkin olla tiistai. Epäilin silti enemmän lehteä kuin mieltäni, mutta lopulta oli hyväksyttävä että olin väärässä. Lehteen oli muuten tungettu yhteen ainoaan Versuihin viittaavaan lauseeseen jo kaksi stereotypiaa: J-rokkarit on mutruhuulisia ja fanit pakkomielteisiä. En kiistä todenmukaisuutta mutta vähän tykytti takaraivossa kuitenkin.

Kävin kuitenkin tänään kuikuilemassa jonoa ja totemassa että yhyy en tunne ketään. Pukuloistoa oli joukossa vähän enemmän kuin yleensä, mutta mitä visuaalisempi bändi, sen visuaalisempi yleisö. Vähän jää harmittamaan etten pääse ihailemaan asuja livenä, mutta kai joku valokuvaaja onneksi ikuistaa ne.

Jotain uutta annettavaa Helsingillä kuitenkin oli, nimittäin juuri maanantaina avattu Purikurashop! (Purikurashop.fi) Sijainti on kaisaniemen metroasemalla heti ylhäällä ulko-ovilta tullessa eli Vuorikatu neljässätoista. Laitetta oli hieman hankala käyttää, saatiin koristeltua vain kaksi neljästä kuvasta eikä onnistuttu lähettämään niitä lainkaan kännykkään. Henkilökunta kuitenkin opasti hyvin alussa ja taisin itse jäädä koukkuun. 8€ on aika iso summa mutta tuskin kukaan haluaa niihin koppeihin yksin mennä. Puoliksi kaverin kanssa oli jo kohtuullinen 4€, vaikka kuva olikin aika pieni. Glitterin lättääminen oli kuitenkin niin terapeuttista ja miehistä puuhaa joten kaikki tutut ja tutuntutut ja miksei tuntemattomatkin mun kanssa vaan purikurailee!

Se pääsi jopa kunniapaikalle mun itseväsäämään blingbling JE shop photo kuvakansioon joka on aika tyhjä sillä ne kuvat ovat aika kalliita. Kyllä mä vielä japanissa sen kansion täyttelen, ja voisin kerätä virallisestikin kaikki purit sinne?

Ja päivän EF-vitutus - Laskua ei ole näkynyt taaskaan joten soitin sinne viime keskiviikkona ja ottivat nimen ylös ja lupasivat hoitaa laskuhämminkin ja soittaa pikaisesti takaisin. Viikko kului, soitin tänään itse, hoitivat tälläkertaa mallikkaasti ja laittoivat laskun tulemaan sähköisesti. Onneksi on enää kaksi laskua jäljellä ja sitten ei enää tartte säätää. Koska mistä vetoa sitä ei sitten seuraavallakaan kerralla kuulu ennen kuin itse otan asian hoitoon?

Mä olen muotitietoinen

Täällä blogissa näkyy aika harvoin kuvia musta (mikä on ihan hyväkin, kamerahuorailut joutaa ihan muualle) mutta tällä kertaa ajattelin tehdä poikkeuksen ja esitellä mun superhienon paidan ihan itteni päällä. Taustalla on tietysti näkyvissä mun muutama aviomies jotka on onneks esittelykelpoisempia kuin mun punainen naama ja punaset saparot.

Mulla on kutina että EF'fällä on tapahtunu pieni tavutusvirhe noiden kanssa. Mut mitä pienistä, noi on siis pieni tuliainen (pitää kuulemma pistää päälle lentokentälle) viime maanantaisesta vaihtarikoulutuksesta jonne mun käskettiin tulla. Mä en ikinä ole mistään myöhässä, mutta tällä kertaa bussi jonka luulin tulevan ei sitten tullutkaan ja jouduin juosta reilun kilometrin korkkareilla keskustaan. Ei juokseminenkaan auttanut vaan myöhästyin seuraavasta junastakin. Lopulta saavuin Pasilaan Allianssitalolle vartin myöhästä. Siellä koulutuksessa ei hirveesti ollu mulle annettavaa, sillä se oli tarkoitettu lähinnä vaihtareille jotka olis syksyllä lähössä Britteihin. Vaikka brittifaktat olisiki ihan mielenkiintosia niin mulla harmillisesti on jo omakohtaisia kokemuksia englantilaisesta ruoasta ja halvoista vaatteista. Pääsin kuitenkin juttelemaan tauolla muiden nuorten kanssa ja ykskin oli lähössä samaan pikkukaupunkiin jossa mä vietin viime kesänä kolme viikkoa. Olin joka tapauksessa japaninmatkaajana, jolla on lähtö edessä n. 9 kuukauden päästä, aika ulkopuolinen niistä muista jotka lähtevät elokuussa ja joilla on kaikilla perheet ja koulut selvillä.

Perus EF-tyyliin myös selvisi, että yksi käsikirja ja jotkut kuukausi-infot on jäänyt taas postittamatta. Ja valmennuksenkin sijainti selvisi mulle vasta muutama tunti ennen alkua sillä taas yksi sähköposti oli unohtunut lähettää. Musta tuntuu että mä soittelen sinne toimistolle jatkuvasti puuttuvien tietojen vuoks. Ens viikolla pitää soitella puuttuvasta laskusta, ettei tarvitse maksaa taas myöhässä.

Eniten ärsyttää kaikki.

Viime sunnuntain aamupäivän käytin siihen että vahdin livenä tullutta NEXUS-konserttia netistä parin tunnin ajan. Ei oikeastaan ole mitään erikoista sanottavaa paitsi että ihan kätevä tapa levittää japsirokin sanomaa maailmalle vaikka katsojia olikin netissä vain (vai onko se "vain"?) parisen tuhatta. Keskustelu viereisessä chatissa oli runsasta ja aika ylifanittavaa ja pari kertaa vähän mietitytti että mitäs minä tässä MUCCun keikkaa katselen. Pari biisiä ainakin kuvittelin tunnistavani, koska onhan mulla niiltä yksi levykin mutta oikeasti odotin vain näkeväni Aoin sooloilun. Onneksi hän esiintyi heti toisena koska mulla ei todellakaan ollut tarkoituksena jumahtaa koneelle odottamaan koko päiväksi...

Ei ihan kamalasti iskeneet hänen biisinsä, mutta ihan hyvän näköinen ja kivat vaatteet ettei mulla ole valittelemista. Puolisen tuntia joista varmaan puolet MC'tä, mutta siinä Aoi onkin parhaimmillaan...

Eilen katoin piristykseksi JrockSuomen "eniten ärsyttää kaikki" joka oli tunnin ja vartin keskustelu (k-18 leimalla) viime vuoden Desusta jossa avauduttiin jrockfandomin vituttavuudesta. Oikeasti olisin voinut kuunnella keskustelua vaikka tuplasti enemmän, koska se oli varsin viihdyttävää. Keikkoja järjestetään tarjoamalla persettä, artistit yrittää kännissä juosta ratikoiden eteen... ooooookay? Jos kiinnostaa saada edes pientä kuvaa kulissien takaisesta elämästä niin tossa ainakin on kohtalaisen suoraa tavaraa joka ainakin kiinnosti mua kovasti.

Huomenna olisi ensimmäinen vaihto-oppilasvalmennus, ja EF on taas hoitanut asiansa niin hyvin että vaikka lupasivat ilmoittaa mulle sähköpostilla tarkkoja paikkoja ja aikoja, niin mitään ei ole vaihteeksi kuulunut ja viikonloppuisin on aika turhaa soitella. Toivottavasti huomenna koulun kansliavierailun (vaihtarijuttuja) ja lääkärivierailun (vaihtarijuttuja) jälkeen ehdin soitella ja saada edes jotain selkoa näistä jutuista. Kolmen järjestön kanssa oon yrittänyt tehdä yhteistyötä mutta missään ei asioita oikeasti osata hoitaa niin kuin lupaillaan. Eniten nyt vähän ärsyttää kaikki.

Huonolla kurssilla

Mun tuurilla tietysti asiat ei koskaan toimi ja lopulta jouduin soittelemaan useaan kertaan EF'fälle kun vaihtarilaskua ei alkanut kuulumaan. Soitin juuri oikeaan aikaan ennen kuin olisi alkanut tulemaan mätkyjä eli sattui sitten ikävästi että lasku oli jäänyt kokonaan postittamatta tai se oli kadonnut. Saatiin se sitten viime viikon alussa ja eräpäivä oli mennyt vapun aikoihin. Mukana oli myös lappunen:

...ja tietystikään mitään sellaista ei ole saapunut. Lähetin asiasta (ja parista muustakin) sähköpostia mutta vielä ei ole tullut vastausta. Mukana oli myös vahvistuslappu joka piti lähettää toimistolle "muiden papereiden kassa" mutta mulla ei ole mitään aavistusta mistä papereista on tälläkertaa kyse.

Nyt kun ajattelin että on täysin varmaa että menen EF'fän kautta (AFS soitti ja tarjosi varasijaa mutta kieltäydyin) niin huomasin papereissa tälläisen kohdan:

Vaikka vaihto-oppilas on nyt hyväksytty ohjelmaamme emme voi vielä taata hänelle paikkaa kyseisessä maassa ennen kuin tiedämme paikkatilanteen. Takaamme joka tapauksessa ohjelmaamme hyväksytyille vaihto-oppilaille aina paikan kyseisenä lukuvuonna oman valinnan mukaan jossakin toisessa isäntämaassa.

Ja tämä kohta koski niitä, ketkä olivat menossa joko Australiaan, Uuteen-Seelantiin, Hongkongiin, Japaniin tai Kanadaan eli toisin sanoen minua. Se olisi vielä ollut okei jos olisin päässyt vaikkapa Koreaan mikäli paikkoja Japaniin ei riittäisi, mutta valittavana kakkosvaihtoehdoiksi oli vain USA, Irlanti, Ranska, Saksa, Iso-Britannia tai Costa Rica. Ja vaikka valitsinkin Englannin, niin mikäli käy etten paikkaa saa otan mielummin rahat takaisin. Onneksi siihen on mahdollisuus ettei tarvitse pakosta asua lol englanninkielisten kanssa hyi. Ei sillä, mutta mulla on ollut missio mennä Japaniin jo niin pitkään, että en kestäisi sitä että yhtäkkiä pitäisi käyttää vuosien säästöt johonkin toiseen maahan. 

Kiitos Kreikan sun muiden jotka ovat tyrineet talousasioissa, euron arvo on niin surkea että 50 000 jeniä maksoi reilut 430 euroa, eli 1 euro= 117 jeniä. Muistan kun Inuyashan palstalla aikoinaan kerrottiin sen olevan 140, sitten siitä hieman eteenpäin ja se oli luokkaa 170, ja yhtäkkiä se onkin näin vähän. Ja koska sen ennustetaan laskevan, laitettiin juuri 50 tuhannen jenin nippu tilaukseen. Saan hakea sen ensi viikolla ja sitten hypistellä sitä vuoden ajan ennen kuin pääsen käyttämään. Se onkin sitten ensimmäinen konkreettinen todiste siitä että olen todellakin jossain kohti häipymästä Suomesta.

Vaihtoon!

Why do you want to spend a year aboard?

Why do you think you could be a successful exchange student?

What is your favorite family tradition?

Have you been away from your family before?

What do you think you will miss most spending a year aboard?

Ja niin edelleen... EF'fän hakukaavakkeen täyttämiseen meni muutama ilta sillä osa kysymyksistä oli niin outoja ettei niihin ilman miettimistä vastattu. Opettajan suosituksen kanssa tuli kiire, hukatusta todistuksesta piti hakea kopio koulun kansliasta (ja kuulla saarna siitä, miten tärkeää on pitää noin tärkeät paperit tallessa) sekä piti juosta valokuvaliikkeeseen juuri ennen sulkeutumista jotta saisi edes muutaman edustavan kuvan itsestä. Eikä niitä kuvia edes vielä kaipailtu.

Tällä kertaa vaihtarihaastattelu erosi aika paljonkin AFS'sän haastattelusta. Tilatkin olivat aivan erilaiset, nimittäin kun AFS piti toimistoaan vanhan ovikoodillisen kerrostalon uumenissa niin tuolla oli kunnon odotustilat ja toimisto muutenkin näkyi pitkälle.
Kelloa en katsonut kertaakaan tilaisuuden aikana, mutta alkuun pidettiin arviolta noin puolentoista tunnin infotilaisuus. Paikalla oli muistaakseni kuusi tai seitsemän nuorta sekä yksi äiti ja paikalle piti ilmoittautua etukäteen. Haastatteluun jäi viisi nuorta (kaksi minut mukaanlukien lähdössä Japaniin, kaksi Englantiin ja yksi Ranskaan) ja porukka jaettiin kahteen osaan eli karkeasti vain tyttöihin ja poikiin. 

Kielenä oli englanti ja haastattelijana oli erittäin mukava ja hauska mies loistavalla brittiaksentilla. Porukassa haastattelu oli kieltämättä hieman oudompaa mutta ihan rentoa ja mukavaa silti. Kysymykset olivat outoja ja joitain mokia puhuessa tuli, mutta ei ne kovasti ketään haitanneet.

"So, why do you think you could be a good exchange student?"
"'Cause I wan't to. And I'll send these applications again and again if you don't choose me."
"Hahaha lol, that was a good reason!. How old are u?"
"15"
"So you would be pain in the ass for 3 years if we didn't choose you...!"

Kyllä varmasti olisin! Aluksikin kun piti esitellä itsensä ja sanoa mihin olisi halukas lähtemään niin sanoin suoraan vain että "olisin menossa Japaniin!", ja haastattelija kysyi olenko aivan varma. Kyllä olen, se vain on ajan kysymys milloin.
Loppuun piti mennä kirjoittamaan englanninkielinen kirje tulevalle vaihto-oppilasperheelle siitä mikä jännittää, miksi haluaa vaihtoon ja mitä toiveita asettaa vuodelle. Aikaa annettiin vartti ja se oli kieltämättä haastavin osuus koko hommassa, varsinkin kun piti kirjoittaa siististi ja lyijykynää ei saanut käyttää. Aika meni naurettavan nopeasti enkä edes halunnut vilkaista tekstiäni uudelleen vaikka ei se nyt niin hirmuisen huonosti mennyt.

Lopulta kun olin jo henkisesti valmistautunut siihen, että tietoja saadaan odottaa ainakin viikko niin palatessamme takaisin haastatteluhuoneeseen esseen jälkeen meiltä kysyttiinkin että halutaanko heti kuulla tulokset vai lähetetäänkö postia kotiin. Säikähdin niin pahasti että olisin melkein halunut saada mielummin postia, mutta kun muut jäivät paikalle niin minäkin uskallauduin. Lopputulos oli: Neljä pääsi läpi ja yksi jäi epävarmaksi. Eli ei mitkään kovin kovat kriteerit olleet kunhan vain hakee ajoissa, nimittäin itselläni oli kuitenkin pienoinen etulyöntiasema ainakin toiseen Japaniin lähtijään verrattuna sillä oma todistukseni oli haastattelijankin mielestä "perfect", suosituksessani oli myöskin ruksattu melkein kaikki kohdat parhaimpaan ja itselläni oli japanin opiskeluvuosiakin takana jo kaksi, ja varsinkin EF'fän kaltaisten suurempien säätiöiden kriteereissä keskiarvot sun muut vaikuttavat aina hieman enemmän. Olen silti iloinen kaikkien puolesta ja on lievästi ilmaistuna aika huojentavaa että tietää pääsevänsä lähtemään edes jonkun järjestön kautta 100% varmuudella ensi syksynä. Tekisi mieli vielä mennä ensi viikolla sinne YFU'n haastatteluun, mutta ehkä en halua teettää enempää heille lisätyötä. Odotetaan nyt vain kunnes AFS antaa vastauksensa, niin selviää vain minkä järjestön kautta lopultakin lähden.

Mutta iloinen olen!

Lomakkeita

Hitomi no Screen löytyy taas satojen tuhansien levyhyllyistä, vaan ei vielä minun kiitos ylihitaan postin. Kaipaan jo sitä aikaa kun YesAsian paketit oli Suomessa jo muutaman päivän sisällä. Ja kieltäydyn lataamasta niiden biisien kunnollisia audioversioita netistä. En edes vielä ole suostunut kuuntelemaan läpikään HS7'n uutta biisiä, vaan jaksan epätoivoisesti odottaa levyjä. Ja miten ihmeessä muut ympäri Euroopan ovat saaneet levynsä pahimmillaan jo ennen ilmestymistä? Jos näillä kestää yhtä kauan kuin edellisellä paketilla (eli kuukausi), niin olen vihannes siihen mennessä.

Muita Thaimaa-tuliaisia sain tänä viikonloppuna, eli muutama pikku kolikko jotka olin etukäteen pyytänyt, sekä Adidaksen toppi joka sattui olemaan liian pieni äidilleni. Jaa, äkkiähän mä L-koon kavennan XS'sään! Pääsin myös näkemään satoja valokuvia 2m x 2m kokoisena. Aika hieno paikka, ja uudelleenkin aikovat mennä. Hei, pääsenkö mukaan?

Viikko sitten lähetin vaihtarihakemukset varmuuden vuoksi myös EF'älle ja YFU'lle. EF aloitti soittelun heti alkuviikosta, mutta sopivasti soittivat kahtena päivänä 20 yli 12 aikaan jolloin olen tunnilla, eivätkä enää suostuneet vastaamaan kahden aikoihin. Piti sitten itse soittaa keskiviikkona ennen tuntini alkamista, ja sainkin sovittua haastattelupäiväni puolentoista viikon päähän torstaille. Kuulemma siitä menee vain parisen viikkoa kun saa selville, pääseekö. Heti perään soitin sitten AFS'sälle ja kysyin, milloin sieltä saa tulokset tietoon. Sanoivat, että parin viikon kuluttua, joten eivät aivan mene päällekäin. Hyvä niin, mutta ehdin silti käymään haastateltavana ainakin EF'llä ja siten maksaa 25€ haastattelumaksun. YFU on siinä ja siinä, sillä he ilmoittivat haastatteluni kahden ja puolen viikon päähän torstaille. Heiltä tulikin iso nipullinen esitteitä sekä paperinen hakemus, siinä missä EF hoitaa hakemukset pääasiassa netissä.

Iloista hakemusten täyttämistä siis. Kivaa, saan taas etsiä koulun numeroita ja allekirjoituksia. Satuin vielä hukkaamaan uusimman todistukseni, joten pitääpä käydä oponkin luona kyselemässä mitä tehdä.

Flash mob

Viime kesänä vietin kolme viikkoa Englannissa EF'fän kielimatkalaisena. Paljon shoppailua, hauskanpitoa, uusia kavereita ja kokemuksia. Lyhyesti sanottuna parhaat kolme viikkoa ikinä. Ainoa ongelma vain oli, että EF ei todellakaan ollut se paras järjestö (kehottaisin menemään mielummin STS'sän kautta) kielimatkojen kanssa. Kuka ihme päättää lähteä Lontooseen 90 nuoren kanssa neljän ohjaajan voimin? Vaikka aluksi ajattelin hakevani heidän kauttaan vaihtoonkin niin päädyin silti AFS'sään. Mutta tälläkertaa EF todellakin yllätti hienolla tempauksellaan... 

Stockholm

Copenhagen

Oslo

Helsinki

"Record flashmob: four countries, 400 dancers, same choreography, same song, same day & time."

Sain sähköpostia, että jotain tulee tapahtumaan Helsingissä muutama tunti ennen h-hetkeä. Olen aina halunnut nähdä flash mobin tai vielä parempaa - olla sellaisessa! Nyt olen todella surullinen siitä, etten liittynyt EF Crewiin tai vastaavaa. Ehkä ryhdyn isona leaderiksi. Katsotaan, ehkä teen nyt hienon tanssin ja voitan ilmaisen kielimatkan kuten juuri käynnistyneessä kilpailussa sanotaan.

(Sain juuri muuten photobookkini, mutta puhun siitä lisää sitten huomenna kun nyt ei aika riitä!)

Translated 12.3.10

I have to hurry

Niin kuin minä tahansa aamuna söin aamupalaa ja luin lehteä kunnes huomasin artikkelin erilaisista vaihto-oppilasjärjestöistä. Siinä oli selkeästi vertailtu eri osa-alueita järjestöjen välillä, kuten hinta, vakuutukset, valmennus... vaikka olenkin ns. EF-student niin tajusin etten haluakaan lähteä heidän kauttaan vaihtoon. AFS kuulosti parhaimmalta, mutta hakupaperit vaikuttivat haastavimmilta. 

Ainakin pitäisi tehdä nämä:

- kansi jossa on hymyilevä kasvokuva minusta

- kirjoittaa ylös yhteystiedot, allergiat yms.

- lääkärin todistuksent siitä että olen terve

- kaksi A4'sta pitkä kirje tulevalle isäntäperheelleni

- 6-10 kuvaa itsestäni harrastuksissa, perheen kanssa yms.

- vanhempien luvat ja suositukset

- opettajan suositukset ja rehtorin allekirjoitus

- 3 vuoden arvosanat

Ja kaikki luonnollisesti englanniksi. Vanhempani eivät osaa puhua tai kirjoittaa englanniksi joten pääsen sitten käännönhommiin. Ja kaikki pitäisi luultavasti olla tehtynä kolmessa kuukaudessa.