Tässä taas yksi epäolennaisista avautumispostauksistani. Ei mitään tärkeää, vain valittelen sitä miten vuodet ovat tehneet minusta hirveän ristiriitaisen ja oudon mitä japanilaiseen popkulttuuriin Suomessa tulee.
Eli suoraan asiaan, jollain tasolla on saanut fobian ja pelkään muita japaniharrastajia. Eilen kuljeskellessani maamme kuuluisimmassa ostoskeskuksessa (joka Kamppinakin tunnetaan) ystävieni kanssa, pieni lauma n. 12 vuotiaita tyttöjä joista näki musiikkimaun vähintäänkin sadan metrin päähän alkoi hykertelemään vaatteilleni. Lopulta lähes juoksin karkuun kun muutamat heistä lähtivät perääni ja kuulin sanat "muffinssihame", "halata", "otetaan kiinni". Koska olen typerä ja paatunut ihminen, en pysty kohtaamaan pikkuernuja loukkaamatta heitä. Siksi on vain parempi pysyä kaukana, ja halaaminenhan on syntiä.
Ongelma onkin lähinnä siinä, että olen ollut joskus itsekin samanlainen. Kulkenut ympäri Helsingin ernu-ghettoa cosplay-asussa iso bumerangi selässä. Siksi onkin ristiriitaista valittaa näistä hyperaktiivisista pikkutytöistä, jotka kuuntelevat tunnetuimpia j-rockin nimiä sekä pukeutuvat kuin asiaan kuuluun. Oikeastaan on aika söpöä ja pitäisi olla otettu mikäli pikkutytöt ihailee mutta pitää kiittää noin vuoden kestänyttä 24/7 lolitakauttani pahasta ernuallergiasta, sillä elitistisempää katumuotia ei voi olla. Kiitos kuuluu myös ihmisille jotka vielä tänäkin päivänä tivailevat minulta "katsonko magnaa" tai kuuntelenko jiirokkia. Sarjakuvan, visual kein ja JE'n välillä on suuria eroja, joten ei kiitos stereotypioille ja typerille oletuksille.
Vaan ei tämä silti tarkoita, etteikö minulla olisi kavereita jotka ovat perinteisemmän japanilaisen popkulttuurin ystäviä. Sillä minulla on, ja olinkin erittäin hämmästynyt kun yksi heistä tokaisi muutama päivä sitten, että "olisi mahtavaa jos KAT-TUN tai NEWS tulisi Suomeen". Oikeasti, vaikka JE onkin kunnon markkinoiden kingi Japanissa, niin ulkomailla koko yritys on melko tuntematon. Ainakin ennen se oli, sillä selkeästi yhä useammat ovat tietoisia heidän bändeistään. Tänään taas näin erään Englannissa tapaaman ystäväni ja hän kysyi haluaisinko muutaman KAT-TUN tarran jotkä hän oli saanut korealaiselta kirjekaveriltaan. Olen ihan oikeasti iloinen että nämä nimet tulevat esille nykyään muuallakin kuin livejournalin yhteisöissä.
Vaan vielä olisi yksi ongelma - kukaan ei tunnu tuntevan Hey!Say!JUMPpia. Miten saisin tehtyä heidätkin suositummaksi? Mitään ideoita?
No comments:
Post a Comment