Ahaha, se on ohi nyt, ja hengissäkin jopa pysyin. Klubikeikat todellakin on koukuttavampia kuin mikään tupakka tai suklaa, ja jos ei olisi raha- tai seuraongelmaa niin voisin genrestä riippumatta ostaa lipun kaikille tuleville keikoille. Eli taisin virallisesti tehdä comebackin Tavastiloille?
...Sääli vaan etten jaksa sen kummemmin (näin ahkerana bloggaajana ja krijoittajana) selostaa päivän tapahtumia, kuin että kiitos turhan pääsiäisen Helsinki oli täysin autiona jos Kampin nurkissa nuohoavia ernuja ei oteta huomioon ja säällä on aina jotain j-keikkoja vastaan. Ja kuvasaldoni taso oli parhaimmillaankin joko tätä tasoa:
...tai sitten tätä:
Eikä youtubessa ollut yhtään jonovideota saatavilla!
Eikä jonotussäännöissä ei enää olla edes niin natseja ja "ryntäys" oli jo parikymmentä minuuttia ennen kuin se olis ollut edes sallittua. Maleksimallakin pääsi keskelle jonoa ja keikallakin paikka oli sopivasti keskellä mistä vain katottuna, mayan juomapullo lensi suoraan päin ja kasteli totaalisesti ja loppuun vielä riemastuttavasti sylkäisi pari minuuttia suussa pidetyt vedet yleisön päälle. Oh joy. Biisivalikoima lähinnä uutta matskua jolle en vielä ole kovin lämmennyt mutta Days, BOYS&GIRLS, OH MY JULIET., 88, PUNKY HEART ja monet muutkin toimii aina, mutta jäin silti kaipaamaan lemppareitani. Missä oli Yellow Beauty, Bokura no Mirai tai Sentimental PIGgy Romance esimerkiksi? :( Maya jutteli ihanan aktiivisesti yleisölle ja yritti sönköttää puhua suomeakin epätoivoisesti (Mäkkäri - Mukkoli?), ja vaikka en enää fanitakaan bändiä niin en todellakaan kadu että menin. Ihan hieno kokonaisuus joka hymyilyttämään vieläkin. Vaan yksi miinus:
MISSÄ VIIPYI TIKKARIT?
No comments:
Post a Comment