On aikalailla tunne vailla vertaa, kun kotiin saapuessa huomaa lattialla saapumisilmoituksen tai parhaimmillaan jo paketin odottamassa sängyllä. Pakettien odotus on tuskaa, kun saapumispäivästä ei ole takeita, mutta on vain hauskaa ylläpitää jännitystä viivyttelemällä ja avaamalla paketit hiiitaaaaaasti.
Ei edes aluksi tullut mieleenkään, että miten paketti, jossa on vain 3 levyä sekä korvakorut voisi olla noin älyttömän iso. Ja YesAsia on huomattavasti mukavampi kuin sisarensa YesStyle, sillä se merkitsee paketit aina lahjaksi eikä kalliitkaan paketit ole koskaan joutuneet tulliin. Ja ilmaiset postarit on aina suurta plussaa (vaikka saapuu nykyään hieman hitaanpuoleisesti).
Tässäkään vaiheessa en miettinyt oudon muhkeaa ulkomuotoa. En avannut koko pakettia, vaan noukin päältä kirsikan eli ?!-korvakorut GD-tyyliin!
Huono kuva mutta kyllä sillä suunnilleen samanlaiset on Heartbreakerissa. Hinta oli alle kympin, mutta tässä vaiheessa en voi vielä sanoa onko niissä nikkeliä eli korvantappoainetta. Hienot ja ihanat livenä ja korvissakin, mutta näyttää paljon paremmilta, kun pitää toisissa rei'issä, eikä heti ensimmäisissä, jottei korvanlehdet roiku epätoivoisesti.
Tässä oli kuitenkin se suurin tilansyöjä - eli G-Dragonin Heartbreaker albumi. Ei tullut koskaan mieleenkään, että kukaan pakkaisi levyään tälläiseen pakettiin. Onhan se hieno, ja voittaa jopa sen Golf&Miken Get R3adyn kotelon jota vähän aikaa sitten ylistin jännimmiksi levynkansiksi ikinä. Ei vain hajua, mihin tälläisen valtavan paketin tunkee. Toistaiseksi se on levyhyllyni päällä uchiwoiden ja erään toisenkin tilaihmeen kanssa, mutta tuo itkevä naama on vain niin ruma, etten haluaisi tuijotella sitä päivittäin!
Lehtinen on kuitenkin uskomattoman hieno ja iso, samoin kuin itse levykin. Paljon hienoa visuaalista taidetta ft. GD.
Lopulta kuitenkin odotetuin osa - 瞳のスクリーン eli Hitomi no Screen! Kuulin vihdoin kunnolliset audiot ja näin making offin. Sääli huomata poikien kasvaneen jo sen verran, ettei lapsellista sekoilua löydy juurikaan kuin vakiopelle Hikarulta. Vaikka tanssitreenejen seuraaminen on aina ollut hauskaa, niin oikeastaan koreografioitujen taistelukohtausten harjoittelun seuraaminen vielä hauskempaa. Se näytti oikeasti hienolta...
Miksiköhän ostan levyjä aina hirmuistesti varsinkin keväisin? Viime keväänä hankin suurimman osan JE-krääsästäni, ja nytkin on taas 3 pakettia tulossa postissa. Ei pelkkää musiikkia, mutta silti.
No comments:
Post a Comment